Tanssivat Kurpitsat osa 1

Halloween on siis tulossa tämän kuun lopussa, joten tässäpä aiheeseen liittyvää historiikkiä! Ihan vain jotta jokainen huomaa, on otsikossa kohta "osa 1", joten ilmoittakaamme että osa 2 ilmestyy lähempänä juhlapäivää. Sitä ennen, nauttikaatten syksystä.

Samhain – juhla on kesän lopuksi ja talven alun kunniaksi vietetty juhla. Samalla kun muinaiset keltit juhlivat uuden talven alkamista, he juhlivat uuden vuoden alkua – kelttien uudenvuoden aatto nimittäin alkoi syyspäivän tasauksen jälkeen. Samhain oli juhlan lisäksi myös kelttien kuoleman jumalan nimi, mikä juontaa siitä, että vuoden vaihtuminen oli riskaabelia aikaa, sillä tuolloin elämän ja tuonpuoleisen raha oli heikoimmillaan. Toisin sanoen kupsahtaneet pääsivät kävelemään elävien joukossa, aiheuttaen suuria ongelmia, kuten esimerkiksi sairauksia ja vahinkoa sadolle. Tällöin oli myös liikkeellä noitia, jotka myivät palveluksiaan, sekä vastakohtana pahat noidat ja henget sekä demonit, jotka tekivät kolttosiaan ihmisille. Samhain –juhlaan kuului usein polttorovioita, johon heitettiin teurastetun karjan luut.

Siitä halloween (all hallow’s eve) on saanut alkunsa. Myös halloweenistä tutut asut ja maskit ovat juontaneet juurensa Samhainiin, tarkoituksenaan kopioida pahoja henkiä ja lepyttää niitä. Irlantilaiset siirtolaiset toivat perinteensä mukanaan Pohjois-Amerikkaan Irlannin suuren nälänhädän (Ireland’s Great Famine) aikaan vuonna 1846.

Karkki vai kepponen – perinne (Trick or treat) on lähtöisin myös keskiajan tienoilta, sillä ihmiset saattoivat välttyä uhriksi joutumiselta tarjoamalla esimerkiksi makeisia tai ruokaa. Suosittu annettava ruoka oli alkoholin lisäksi myös omena, jonka tavan uskotaan olevan peräisin roomalaisten ajoilta, liittyen roomalaisen jumalattaren Pomonan juhlintaan.

Symbolismi

Halloweenin tärkein symboli, joka aikojen saatossa on muodostunut, on kurpitsalyhty, jonka suora käännös olisi englanniksi pumpkin carving, joskin yleisesti irvistävä kurpitsa tunnetaan paremmin nimellä Jack O’Latern. Nimen lyhty oli saanut erään tarinan mukaan eräältä Jack-nimiseltä alkoholiongelmaiselta mieheltä, joka oli kiristänyt itse pirulta lupauksen, ettei hänen sielunsa joutuisi helvettiin. Niin tai näin, tarun mukaan ei Jack-poika päässyt taivaaseenkaan, joten piru nakkasi miehelle hiilen, jonka hän sitten säilöi lyhdyksi nauriin sisään. Siitä lähtien on Jackin sielu etsinyt itselleen sopivaa lepopaikkaa pienen lyhdyn valossa. Ja tuskin ketään yllättää, että perinteinen nauris on vaihtunut Yhdysvalloissa paljon melodramaattisempaan kurpitsaan…